Keskiajan lopulla Ranska ja Englanti ajautuivat sotaliittoihin, jotka kestivät yhteensä 116 vuotta – tästä syystä konfliktia kutsutaan usein “Sata-vuotiseksi sodaksi”. Vaikka sota alkoi vuonna 1337 ja päättyi vasta vuonna 1453, se ei ollut jatkuvaa taistelua. Sodassa oli useita taukoja ja välirauhoja, jotka antoivat molemmille osapuolille aikaa uudelleenryhmittäytymiseen ja strategisten suunnitelmien hahmottamiseen.
Sota syttyi monista tekijöistä johtuen, mutta keskeinen syy oli Englannin kuningas Eduard III:n vaatimukset Ranskan valtaistuimeen. Eduardin äiti Isabella oli Ranskan kuninkaan Filippin IV:n tytär, ja Eduard väitti oikeuttaan Ranskan kruunuun. Ranskassa vallitsi tuolloin kuitenkin epävakauden ajanjakso, ja kuningas Filip VI, joka oli sukua Eduardille, kieltäytyi luovuttamasta valtaistuinta Englannin kuninkaalle.
Sodan syttyessä Ranska oli huomattavasti vahvempi kuin Englanti. Mutta Englanti omisti laajoja maa-alueita Ranskan pohjoisosassa ja hallitsi myös tärkeää kanaalisalmea, mikä antoi Englannille strategisia etuja.
Ranskan tappiot ja kansallinen herääminen
Sodasta tuli Ranskalle aluksi katastrofi. Englantilaiset voittivat useita merkittäviä taisteluja, kuten Crécy (1346) ja Poitiers (1356). Näissä taistelussa Englantilaiset hyötyivät pitkistä jousella ampumistaipaleistaan ja kehittyneestä armeijan organisaatiosta. Ranskan kuningas Jean II vangittiin Poitiersin taistelussa, mikä syvensi Ranskan poliittista kriisiä ja antoi Englannille mahdollisuuden vahvistaa asemaansa Ranskassa.
Ranskan tilanne näytti toivottomalta. Mutta 1400-luvulla tapahtui muutos. Ranskalaiset aloittivat uudelleenorganisoimisen armeijansa ja kehittivät uusia taktiikoita, jotka hyödyntäsivät ranskalaisten vahvuuksia, kuten hevostenkäyttöä taistelussa.
Jeanne d’Arc: Kansallissankari ja sodan käännekohta
Ranskan kansallisessa heräämisessä keskeinen rooli oli Jeanne d’Arcilla. Tämä nuori talonpoikaistyttö väitti kuulleensa Jumalalta tehtävää pelastaa Ranska englantilaisilta miehittäjiltä. Jeanne sai kuningas Charles VII:n luottamaan häneen ja johti ranskalaiset voittoon useissa tärkeissä taistelussa, kuten Orléansin piirityksen purkamisessa (1429).
Jeanne d’Arcin kuolema roviolla vuonna 1431 oli kova isku Ranskan kansalle. Mutta Jeannella oli valtava vaikutus sodan kulkuun ja hänestä tuli ranskalainen kansallissankari, joka symboloi Ranskalle uskoa ja vastarintaa englantilaisia vastaan.
Sodan lopetus ja seuraukset
Sata-vuotisen sodan päätti Castillon taistelu vuonna 1453. Tämän taistelun jälkeen Englannin armeija kärsi murskatappion, mikä johti lopullisesti Ranskan voittoon. Sodasta seurasi useita merkittäviä muutoksia Euroopassa:
-
Ranskan valtio vahvistui: Sata-vuotisen sodan aikana Ranska kehitti vahvemman hallintojärjestelmän ja keskitti valtaa kuninkaaseen.
-
Englannin meriherruus alkoi vahvistua: Englanti sai sodassa kokemusta merisodankäynnistä ja kehitti laivastoaan.
-
Ranskan kansallinen identiteetti syntyi: Jeanne d’Arcin nousu kansallissankariksi ja Ranskan voitto englantilaista vahvistivat ranskalaisten yhteenkuuluvuutta ja synnytti uuden käsityksen Ranskaa itsenäisestä ja yhtenäisestä valtiosta.
Sodan vaikutus sotilaalliseen teknologiaan:
Tekniikka | Kehitys | Vaikutus sodankäyntiin |
---|---|---|
Jouset | Pitkät jouset, jotka pystyttivät ampumaan nuolen kauempaa ja tarkemmin | Englannin armeijalla oli alussa etu jousella |
Tykistö | Pienet tykit ja kanuunat otettiin käyttöön | Aloitti tykkien kehityksen sotilaallisessa käytössä ja muutti taistelujen luonteita |
Linnoitukset | Kehittyneet linnoitustekniikat ja bastionimuodot | Tehosti puolustusta ja pakotti hyökkääjiä kehittymään uusia taktiikoita |
Sata-vuotisen sodan vaikutus oli valtava. Se muutti Ranskan poliittista karttaa, vahvisti kansallisia identiteettejä ja loi pohjaa modernille Euroopalle. Sodan tapahtumat ja henkilöt inspiroivat taiteilijoita ja kirjailijoita vuosisatojen ajan ja jatkavat edelleen kiehtovan historian osaamispuutta.